Kiusaako sinuakin kesällä hyttyset ja tuntuuko, että ne ovat aina vain sinun kimpussasi? Jokaisella on varmasti joku mielipide hyttysistä ja niistä riittää jutunaihetta aina kesäisin.
Keväällä saa vielä olla rauhassa hyttysiltä myös pohoisessa, joten silloin on hyvä aika matkustaa ja tehdä paljon luontoretkiä niillä alueilla joissa itikat ovat haitaksi asti tiellä kesällä.
Tässä Tiede-lehden julkaisemat 7+1 faktaa hyttysistä.
1. Äkäisiä lajeja on kaksi
Suomessa elää noin 40 hyttyslajia, joista noin 10 kiusaavat ihmisiä. Suurimmat kiusanhenget ovat Aedes-suvun metsähyttynen, Aedes communis, ja korpihyttynen, Aedes punctor.
2. Vältä Lappia
Mikäli mäkäräiset, hyttyset ja muut verenimijät eivät ole mieleesi, vältä Suomen Lappia. Lapissa esiintyy räkkää, eli kaikenmaailman hyttysten, mäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää, jollaista ei tavata muualla Suomessa. Pahimmillaan hyönteispilvi on niin sakea, että se estää näkemisen ja myös liikkumisen ulkona. Hyönteishattuja ei ole suotta keksitty..
Lapin räkkä syntyy siitä, kun hyttyset kehittyvät rauhassa Lapin lukuisissa sulamis- ja sadevesilammikoissa. Pohjoisessa talvet ovat lumisia, joten hyttysille löytyy runsaasti sikiämismahdollisuuksia. Toinen räkän aiheuttaja on Lapin kesän lyhyys. Kaikki hyönteiset ”heräävät” oikeastaan samaan aikaan.
Syitä räkkään on monia. Ensinnäkin korpi- ja taigahyttyset kehittyvät sulamis- ja sadevesien lammikoissa. Kun pohjoinen talvi on yleensä luminen, soilla, allikoissa ja lampareissa riittää hyttysille sikiämismahdollisuuksia. Toiseksi Lapin kesä on lyhyt, ja kaikki hyönteiset tulevat esiin yhtä aikaa.
3. Hyttysiä riittää koko kesäksi
Hyttyskausi alkaa virallisesti keväällä ilmojen lämmettyä. Ensin heräävät talven aikana aikuisina talvehtineet hyttyset, joilta siis saamme myös ne mukavat ensipistokset.
Samaan aikaan vauvahyttysten munat odottavat kehittymistä erilaisissa vesilammikoissa. Kun hapen määrä lammikoissa kasvaa, munat aloittavat kehittymisensä. Noin 2-3 viikkoa lumien sulamisesta jo ensimmäiset hyttyset ovat lennossa. Juhannukseen mennessä pistävät hyttyset voivat olla jo toista tai kolmattakin sukupolvea.
Heinä- elokuussa ininä lisääntyy kun kaikkien hyttyskantojen aikuisia riittää joka puolelle. Ininä päättyy vasta ensimmäisiin pakkasiin – valitettavasti.
4. Hyttyset viihtyvät hämärässä
Pahin syöjätär, Aedes-suvun hyttyset, viihtyvät päivien kuumimpina aikoina kasvillisuuden seassa, mutta lähtevät hämärän tullessa saalistamaan ihmisverta.
5. Hyttynen suunnistaa lämmön perusteella
Hyttyset löytävät ihmisen hajun, ulkomuodon ja lämmön perusteella. Ne haistavat hengityksemme jo noin 100 metrin päähän. Meistä huokuva lämpö houkuttelee ne paikan päälle 3 metrin etäisyydeltä. Ihmisen verisuonien kohdalle hyttysen ohjaa heidän tuntosarviensa kärjissä sijaitsevat lämpöreseptorit.
6. Hyttynen triplaa painonsa ihmisen verellä
Jos hyttysen ruokailua ei estä, se imee verta noin kaksi kertaa painonsa verran – joskus jopa kolme. Saadakseen moisen määrän mahtumaan elimistöönsä – hyttynen poistaa nestettä samalla nauttiessaan ravintoaan. Käytännössä se tarkoittaa virtsaamista uhrin iholle.
Kun hyttynen on syönyt vatsansa täyteen, se ei enää jaksa lentää, vaan pudottautuu lähes aina lähelle maanrajaa sulattelemaan ateriaansa.
7. Hyttynen puuduttaa
Hyttysenpistoissa on eroja. Jokin hyttynen ehtii imeä vatsan jo puolilleen, ennen kuin uhri edes huomaa hyttystä. Jonkun toisen hyttysen, uhri taas saattaa huomata saman tien.
Piston kivuliaisuuden eroja selittää hyttysten syljen sisältämä puudutusaine. Ilmeisesti joidenkin lajien puudutusaineet ehkäisevät kipua tehokkaammin kuin toisten.
8. Piiloudu massaan
Hyttystä pystyy hämäämään hajujälkeä manipuloimalla. Kun ihmiset kerääntyvät samaan kasaan, ei hyttynen enää löydä yksittäistä uhria. Aina hyttysiä ei kuitenkaan voi välttää. Silloin kannattaa unohtaa huitominen. Kun hengitys kiihtyy ja hiki nousee pintaan, hyttyset oikein riemastuvat.
Näiden vinkkien lisäksi hyttysiä varten on kehitetty monia erilaisia laitteita joko niiden karkoittamiseen tai pyydystämiseen. Karkotteet voivat käyttää muulle elimistölle haitallisia aineista ja niiden kokonaisvaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ei kunnolla tiedetä. Luulisi, että hyttysten keräämisellä pieneltä alueelta ei olisi isoa vaikutusta esimerkiksi lähiseudun lintuihin, koska ihmisten tekemät hyttyskeräimet eivät voi poistaa itikoita kuin pieneltä alueelta kerrallaan.
Iholle laitettavia karkotteita kannattaa siis käyttää mielummin ja suojata itsensä vaatetuksella, jos haluaa säästää luontoa ja varmistua ettei vahingossa tuhoa muitakin hyödyllisiä hyönteisiä tai vaikuta suuremmin luonnon monimuotoisuuteen.
Vähemmän hyttysiä mökille
Mökillä kyllä haluaa yleensä olla rauhassa pihalla, joten siellä hyvä keino pitää pihapiiri vapaana hyttysistä on tehdä siitä mahdollisimman huono paikka hyttysille asua ja oleskella. Tee mökin pihasta avoin ja vältä istuttamasta puskia lähelle mökin seiniä. Näin hyttysillä ei ole mukavaa paikkaa oleskella lähellä mökkiä ja saat itse istua rauhemmassa terassilla myös iltasella, kun aurinko laskee. Vältä myös vesikoristeita kuten lähteitä ja poista kaikki ylimääräiset saavit ja ämpärit sekä pressut mökin läheltä, jossa voisi kerääntyä vettä. Vesilätäköissä hyttyset lisääntyvät helposti ja vedet poistamalla estät niiden lisääntymisen oleskelualueilla.